Muuri eli Nürnberg 3.11.-4.11.

Vähän jäänyt tämä blogin päivittäminen, kun tien päällä on tullut oltua aika lailla, ja jäljelle jääneen ajan olen käyttänyt mm. nukkumiseen. Pahoittelut, yritän korjata tilanteen tässä loppureissussa.

Joka tapauksessa raportoin nyt sitten visiitistä paikkaan nimeltä Nürnberg, jonka tunsin nimeltä etukäteen lähinnä toisen maailmansodan jälkeisistä  sotaoikeudenkäynneistä. Odotuksena oli ehkä vähän Bochuminkin kaltainen karu kaupunki, josta ehkä tosin löytyisi enemmän hienoja rakennuksia. Siksipä yllätys oli melkoinen, kun junasta astuessa eteen avautui muurin ja vallihaudan(?) ympäröimä keskusta. Sitä ihmetellen lähdin suunnistamaan hostellille, joka löytyi tällä kertaa erittäin helposti hulppean muurin juurelta. Erittäin positiivinen yllätys tämä kaupunki!

Yllätys oli myös, että respa tervehti meikäläistä suomeksi sanomalla hyvää päivää. Nauratti. Sain myös kaupungin kartan ja tiedon, että vanhan keskustan kupeesta löytyy linna. Onneksi seuraava päivä oli varattuna (keikkaillan lisäksi) kiertelyyn (ja nukkumiseen, sillä univaje tällä reissulla on kasvanut melkoiseksi). Hostelli oli muutenkin tilava, siisti ja mukava, että jos Nürnbergiin päin suuntaamista suunnittelette niin Five Reasons on erikiva majapaikka.

Ekana iltana jätin turismin suosiolla myöhemmälle, hain asemalta sämpylän ja painelin nukkumaan. Ja päivitin muistaakseni Bochumin kuulumiset tähän blogiin. Seuraavana päivänä oli sitten ohjelmassa (paitsi sängyssä jumittaminen) keikkapaikan löytäminen (paikallisjunien käyttö) ja turistikierros vanhassa kaupungissa. Aloitin urakan ostamalla varauksen vastoin alkuperäistä suunnitelmaa Ranskan yöjunaan klo 23:57. Toka hostelliyö meni sitten siinä, mutta saipahan nukkua. Aluksi oli pitänyt ottaa aamujuna viiden jälkeen, mutta koska TGV:n varaaminen osoittautui liian haastavaksi (ellei mahdottomaksi näin myöhään), päädyin luotettavaan ICE:hen. Kyseessähän olisi siis reissusuunnitelman ainoa junamatka, jonka varaaminen etukäteen oli pakollista. DB:n virkailija hoiti homman ja meikäläinen poistui kaupungille laukussaan varaukset Ranskan junaan.

Nürnbergin vanha kaupunki osoittautui todellakin vierailun arvoiseksi, sain päivän kulumaan ihan vain kiertämällä sen (vahingossa liki kokonaan). Löysin myös linnan, kiipesin muurille ja näin jo pimenneen Nürnbergin valoineen.  Siitä sitten suuntasin hotellin kautta keikkapaikalle osaten onneksi jo käyttää paikallisjunaa. Karttaa sen ijn en onnut luke, vaan lähdin väärään suuntaan muutenkin aikataulusta myöhässä. Pelästytin myös paikallisen kysyessäni etsimäni kadun sijaintia (oon ottanut hämärien hiipparien varalta tavaksi kulkea yleensä huppu päässä tajuamatta, että näin päädyn itse näyttämään vastaavalta). Paikallinen ei osannut kieltä, mutta joku pyöräilijä viittoi oikeaan suuntaan. Tein sitten henkkoht juoksuennätyksen kiittäen, että rupesin ennen lähtöä käymää salilla (kunto on huomattavasti edellisiä vuosia parempi).

Ohje keikkapaikalle vei meikäläisen hämärälle tehdasalueelle, ja kävi mielessä useampaan otteeseen tilata taksi. Jatkoin kuitenkin eteenpäin, ja lopulta lupaavannäköinen ihmisporukka johdatti oikealle ovelle, sekä keikkapaikkaan, johon kuului pari pientä hallia, sisä piha ja pizzakioski. Huolimatta siitä, että saavuin paikalle vartin myöhässä ovien avaamisesta sain käveltyä liki tyhjään eturiviin. Keikkapaikalla.oli.myös vihdoin toimiva ja ilmainen wifi.

Huolimatta alun tyhjyydestä halliin saapui väkeä seuraamaan Stam1nan keikkaa, mistä viereinen kaveri (saksalainen oletaan) vakuuttui niin, että kävi ostamassa bändin paidan kesken keikan (ja käveli se päällä takaisin eturiviin). Keikan jälkeen hengähdin, ja suuntasin vielä pariksi tunniksi lataaman omaa ja kännykän akkua hostellille. Sekä panikoimaan tulevaa junamatkaa Ranskaan.