Ette varmaan odottaneet, että päivitän tätä enää? Ylläri pylläri!

Jooh elikkäs, blogi ei ole kuollut, saati unohdettu, vaikka reissun tuoksinnassa en saanutkaan päiviteltyä paljoa (kuvien lataaminen kännykällä on tuskaisen hidasta - kirjoittamisesta puhumattakaan (HTC:n näppis on syvältä (kiitti kuitenkin Emmi isosti luurin lainasta!)). Aikaa netissä riekkumiseen ei yksinkertaisesti ollut, matkustustahti oli tiukka, eikä paikallaan oltu kuin iltaisin, ja silloinkin pääasiana oli alkaa kiskoa unta seuraavaa päivää varten.

Nyt Suomeen palattuani (yhyy yhyy yhyy) ja pääsykoehässäköistä selvittyäni olisi kuitenkin tarkoitus tarinoida reissusta pääpiirteittäin, sekä jaella kuvia nähtäväksenne. Niitä on kuitenkin kertynyt kameran ja kännykän otokset yhteenlaskien pari tuhatta (en edes valehtele), joten selattavaa ja editoitavaa riittää. Pikkuhiljaa tänne kuitenkin postauksia satelee!

Näin lyhyesti, oliko Japani 16 vuoden odotuksen arvoinen maa? Oli. Enemmänkin. Sanat tai kuvat eivät riitä kertomaan, miten mahtavan reissun vietin kahden rakkaan ystävän kanssa 20.4.-6.5. tuolla nousevan auringon maassa.

Ja loppuun urpo, joka kohtaa peuran - tai toisin päin (jos kuva ei näy, se johtuu bloggerista, tai Onnibussin nettiongelmista, korjannen asian, jahka se onnistuu paremmalla netillä tai kun bloggerilla on parempi päivä).